Ajan kulumisesta en sano mitään. Onneksi päivän jälkeen aina tulee ilta ja yö. Ihania lomapäiviä ollut minulla joulun jatkoksi. Huomenna jatkuu taas työt. Varmaan olin loman tarpeessa, kun hirmuinen uupumus makasi harteilla useamman päivän. Vähitellen olen päässyt leipomisen makuun, mikä on aina minulla merkkinä tarmosta ja hyvinvoinnista. Toskakakkua, porkkanakakkua, gluteenittomia sämpylöitä ja ruisleipää on nautiskellen syöty. Olen ollut niin onnellinen lauhasta talvesta, kun kanalani sai armonaikaa. Enää ei parinkaan viikon hirmupakkasten tulo saisi sähkölaskuani raiteltaan, kun on jo tänne asti selvitty ilman lisälämmityksiä. Tänään kun lämpötila ulkona hiveli jo +4 astetta, kiskoin lämpölamppujenkin töpselit irti kanalassa. Elämä on täyteläistä ja mielenkiintoista. Jos se olisi helppoa ja mutkatonta, kyllästyisin varmaan. Kun joka päivään riittää omia haasteita, niin ei pääse tylsistymään.
Lapset lähtevät kouluun ja töihin ja äiti tulee kotiin nukkumaan. Hauskasti ne osat vaihtuu vuosien saatossa. Nukun tänään koko päivän, koska ensi yö menee myös töissä. Koko päivä tarkoittaa sitä, että kun iltapäivällä herään, teen nopean kiusauksen uuniin ja jatkan unia.